Strategian toimeenpanon yleisiä sudenkuoppia

Tässä oman matkani varrelta kerättyjä syitä, miksi liiketoiminnan kehitys usein menee haasteelliseksi. Siitähän strategian toimeenpanossa on kyse, eli liiketoiminnan määrätietoisesta kehittämisestä, ei sen kummemmasta. Silti niin haasteellista. Tunnistatko näitä sudenkuoppia?

Strategia (2 kohtaa):

1. Ei ole strategiaa. Ei ole selkeätä suuntaa toiminnalle. Tai se muuttuu tuulen mukana. Jatketaan kuten tähänkin saakka. Kunnes tulee kriisi.

2. Strategia on staattinen. Se vahvistettiin vuosi-kolme sitten. Jatkuva strategisointi puuttuu eikä strategia elä suhteessa ympäristön muutoksiin. Kunnes tulee kriisi.

Jatkuva strategisointi ohjaa jatkuvaan uudistumiseen.

Suunnittelu (5 kohtaa):

1. Osallistaminen uupuu. Strategia suunnitellaan toimitusjohtajan ( ja johtoryhmän) ja hallituksen välillä. Ei osallisteta/saada porukkaa mukaan strategian suunnitteluun. Kollektiivinen viisaus jää hyödyntämättä eikä synny aikaista sitoutumista.

2. Kiteytys uupuu. Strategia-analyyseista ei päästä selkeisiin strategian kulmakiviin. Strategia jää himmeliksi eikä siitä muodostu yhtenäinen käsitys.

3. Toiminnallistaminen uupuu. Strategian konkretisoiminen tavoitteiksi ja teoiksi jää puutteelliseksi. Miten päästään ajatuksesta toimintaan?

4. Omistajuus/Vastuutus on puutteellinen. Pitkälti kulttuurikysymys. Siihen vaikuttaa myös selkeä resursoinnin puute, eli kapasiteetin riittävyyttä yliarvioidaan helposti.

5. Taloudellinen konflikti. Budjetoidaan priorisoiden lyhyen aikavälin taloudellisia intressejä. Johtamisessa se saa ylivoiman.

Osallistava kulttuuri luo edellytyksiä vastuun kantamiseen.

Toimeenpano (9 kohtaa)

1. Osaamis- ja kyvykkyyspuutteita. Keskeistä osaamista johtamisen ja toimeenpanon kannalta puuttuu ja sen tarve aliarvioidaan. Moni muu ongelma kukoistaa.

2. Johtamiskulttuuri ei voimaannuta. Vaikka kuinka puhutaan, niin ihmiset eivät kytkeydy eivätkä löydä tarvittavaa positiivista energiaa.

3. Organisaatiorakenne ei tue. Strategia edellyttäisi erilaista toimintaa kuin mitä organisaatiorakenne mahdollistaa – esim. siiloja.

4. Läpinäkyvyys on puutteellinen. Tieto ei kulje luontevasti. Ei ole tietoa miten strategia toteutetaan/jää vajanaiseksi läpi organisaation.

5. Ei ole luontevaa prosessia eikä työkaluja toimeenpanon johtamiseksi. Toimeenpano menee raskaaksi työntämiseksi, paimentamiseksi ja raportoinniksi. Sitä ei jakseta pitkään.

6. Jatkuva (strateginen) dialogi puuttuu. Siinä missä kulttuuri syö strategian, niin myös arki. ”Business as usual” vie energian. Strategia ei saa kantovoimaa eikä synny kytköstä yrityksen visioon ja tarkoitukseen.

7. Toimeenpanoa ei ole rytmitetty ajallisesti. Strategian julkistuksen jälkeen se hiipuu hissukseen. Ei juhlisteta välitavoitteiden saavutuksia. Momenttumia ei ylläpidetä.

8. Priorisointia ei ole. Pyritään tekemään enemmän kuin mihin rahkeet riittävät. Mikään ei etene kunnolla.

9. Ei ymmärretä eri kehitys-/muutostarpeiden luonnetta toimeenpanon näkökulmasta, eikä siten kyetä luomaan oikeita edellytyksiä niiden toteutumiseksi.

Johtamiskulttuurilla on ratkaiseva vaikutus.

Mittaaminen ja palkitseminen (2 kohtaa):

1. Ei mitata strategian kannalta relevantteja asioita. Mitataan ja johdetaan eri asioita.

2. Palkitsemisjärjestelmät palkitsevat muusta kuin strategisista edistysaskeleista ja saavutuksista ja/tai johtavat ristiriitoihin.

Saat mitä mittaat ja mistä palkitset, eikä vilpitön "Kiitos" maksa paljon.

Moneenko näistä olet kompastunut omalla matkallasi? Minä olen aivan jokaiseen, niin kärsijänä kuin aiheuttajana. Jälkimmäisestä pyydän anteeksi. Molempien osalta olen kiitollinen saamistani opeista.

#strategyclarification #executionexcellence #valuecreation #capwise